14.-21.10.2019
Viime viikon maanantaina kävin tarkastelemassa kansakoulun toimintaa ja kohtaamassa maahanmuuttajataustaisia nuoria ongelmineen samalla kun muut alkoivat koulussa käsittelemään lastensuojelua. Multikulttuurinen kohtaaminen osoittautui varsin erilaiseksi kokemukseksi verrattuna kotimaisten nuorten kanssa toimimiseen. Lisäksi illalla starttasimme projektissa valmistelemamme kerhon. Ensimmäinen kerta oli osallistujamäärältään varsin vaatimaton, mutta yhden nuoren olimme onnistuneet houkuttelemaan paikalle. Pieniä kehityskohteita löysimme kerhosta, mutta tunnelma pysyi hyvin rentona ja kokemus oli mainio. Hommat etenee.
Tiistaina käsittelimme lastensuojelulakia aamupäivästä, joka tuntui kestävän enemmän kuin edellinen viikko yhteensä, mutta lopulta koitti ruokatunti jonka jälkeen taideterapeuttiopiskelijat(?) tulivat piristämään päiväämme pirteällä ohjelmallaan. Taide menetelmänä toimi hyvin ryhmälle ja ensi tiistaina syvennämme oppimaamme.
Keskiviikkona aloitimme päivämme Hämeen poliisilaitoksella tutustumalla ankkuritiimin toimintaan. Keskustelimme toiminnasta sekä sen tarpeellisuudesta ja esittely oli todella kattava ja valaiseva. Tutustumisen jälkeen siirryimme operaatiomme tukikohtaan kauneustaloon lounaan kautta, jossa kehittelimme spektaakkelimaista projektiseminaariamme. Sovimme tulevien päivien ohjelmista ja järjestelimme asioita.
Torstaina jakauduimme eri paikkoihin. Itse vietin päiväni nuorten kanssa kokkaillessa herkullista nachopeltiä ja rupatellen arjesta. Huippu päivä!
Perjantaina oli tarkoitus osallistua Nuva-alumniin, joka tosin oli peruttu tältä erää joten tapahtuman idea ei vielä valjennut täysin itselle. Aamupäivä menikin henkilökohtaisia rästejä hoidellessa. Iltapäivällä oli hulppeat valmistujaisjuhlat lähes viimeisille Salpauksen nuville. Ohjelmassa oli leikkejä, todistusten jakoa, esityksiä, yhteislaulua ja ennen kaikkea kakkua. Kivat kekkerit joiden myötä oli kiva siirtyä syysloman viettoon, joka tosin menee pitkälti kouluhommien parissa. Mutta ajatus lomasta lämmittää kivasti mieltä.
Uusi maanantai on uusi Voihan Video -kerhopäivä. Aamulla osallistuin asiakastapaamiseen, josta sain taas uutta näkökulmaa etsivään nuorisotyöhön. Iltapäivällä koitti kerhon aika ja valmistelimme tilat sekä tarjoiltavat valmiiksi. Kerhon saapui jälleen yksi nuori, mutta elokuva jäi tällä kertaa katsomatta muiden akuutimpien asioiden viedessä huomion. Kokemuksena jälleen kasvattava. Projekti etenee kohti loppusuoraa ja jännityksellä odotamme, millaisia tuloksia saamme aikaan.
-Joona
Tiistaina käsittelimme lastensuojelulakia aamupäivästä, joka tuntui kestävän enemmän kuin edellinen viikko yhteensä, mutta lopulta koitti ruokatunti jonka jälkeen taideterapeuttiopiskelijat(?) tulivat piristämään päiväämme pirteällä ohjelmallaan. Taide menetelmänä toimi hyvin ryhmälle ja ensi tiistaina syvennämme oppimaamme.Keskiviikkona aloitimme päivämme Hämeen poliisilaitoksella tutustumalla ankkuritiimin toimintaan. Keskustelimme toiminnasta sekä sen tarpeellisuudesta ja esittely oli todella kattava ja valaiseva. Tutustumisen jälkeen siirryimme operaatiomme tukikohtaan kauneustaloon lounaan kautta, jossa kehittelimme spektaakkelimaista projektiseminaariamme. Sovimme tulevien päivien ohjelmista ja järjestelimme asioita.
Torstaina jakauduimme eri paikkoihin. Itse vietin päiväni nuorten kanssa kokkaillessa herkullista nachopeltiä ja rupatellen arjesta. Huippu päivä!
Perjantaina oli tarkoitus osallistua Nuva-alumniin, joka tosin oli peruttu tältä erää joten tapahtuman idea ei vielä valjennut täysin itselle. Aamupäivä menikin henkilökohtaisia rästejä hoidellessa. Iltapäivällä oli hulppeat valmistujaisjuhlat lähes viimeisille Salpauksen nuville. Ohjelmassa oli leikkejä, todistusten jakoa, esityksiä, yhteislaulua ja ennen kaikkea kakkua. Kivat kekkerit joiden myötä oli kiva siirtyä syysloman viettoon, joka tosin menee pitkälti kouluhommien parissa. Mutta ajatus lomasta lämmittää kivasti mieltä.Uusi maanantai on uusi Voihan Video -kerhopäivä. Aamulla osallistuin asiakastapaamiseen, josta sain taas uutta näkökulmaa etsivään nuorisotyöhön. Iltapäivällä koitti kerhon aika ja valmistelimme tilat sekä tarjoiltavat valmiiksi. Kerhon saapui jälleen yksi nuori, mutta elokuva jäi tällä kertaa katsomatta muiden akuutimpien asioiden viedessä huomion. Kokemuksena jälleen kasvattava. Projekti etenee kohti loppusuoraa ja jännityksellä odotamme, millaisia tuloksia saamme aikaan.
-Joona
Kommentit
Lähetä kommentti