30.9.-1.10.2019

Majoittuminen sujui sutjakkaasti, vaikka ristein koristeltu huone Kiiaa ja minua hieman puistatti.
Pääsimme lopulta tutustumaan omaan kummitiimimme, jonka nimen iloisesti unohdin.
Pelailimme porukalla krokettia ja paijailimme koiria. Siinä sivussa oppi hieman tuntemaan toisiaan, mutta jäihän tutustuminen varsin vähäiseksi, sillä päivällinen kutsui.
Iltapäivästä hieman musavisailtiin, jonka jälkeen osa lähti lipunryöstöön. Meille ei riehuminen maistunut, joten lähdettiin koko tiimi ja muutama muu tuttu metsään vaeltamaan. Oli mukavaa päästä hetkeksi pois kaikesta hälinästä ja metelistä, rauhoittuminen ja hiljaisuus antoivat energiaa jaksaa loppuilta.
Iltapala oli perinteisen sekava, mutta ruokaa saatiin ja nuotio lämmitti.
Tiistaina ruokailtiin, jumppailtiin ja pakattiin. Minulla ja Kiialla alkoi jo koti-ikävä painamaan, onneksi päivä oli lyhyt ja ennen kuin huomasimmekaan, olimme jo autossa ja matkalla kohti kotia.
Keväällä odottanee uusi reissu Siikaniemeen, katsotaan mikä tunnelman silloin.
-Late
Kommentit
Lähetä kommentti